Lasten Oikeuksien Sopimus
- Lasten osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksessa
- Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen Suomessa - Mannerheimin Lastensuojeluliitto
- Lapsen oikeuksien sopimus pian 30-vuotias – sen vaikein kohta on oikeus tulla kuulluksi - Suomenkuvalehti.fi
- Yk lasten oikeuksien sopimus
- Veikkaus uudet pelit
- Lasten sadevaatteet
- Lasten oikeuksien sopimus | Lapinkansa.fi
Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista eli lapsen oikeuksien sopimus muodostaa maailmanlaajuisen perustan lasten ihmisoikeuksille. Suomen lainsäädäntöön sopimus ratifioitiin vuonna 1991. Sopimuksen sisältämät velvoitteet koskevat niin valtioita, kuntia, lasten vanhempia kuin lasten parissa työskenteleviä. Sopimuksessa 'lapsi' viittaa alle 18 -vuotiaaseen. Lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen ja erityiseen suojeluun sekä lapsen näkemysten kunnioittaminen ovat lukioiden arjessa kohdattavia asioita. Myös lukion päätöksissä ja toiminnassa lapsen oikeuksien sopimuksella on tärkeä ohjaava merkitys. Neljä sopimuskohtaa on nostettu ns. yleisperiaatteiksi, jotka tulee ottaa huomioon jokaisen sopimuksessa turvatun oikeuden kohdalla. Sopimuksen yleisperiaatteella on itsenäinen merkitys, mutta ne ohjaavat myös muiden oikeuksien tulkintaa. Yleisperiaatteita ovat: Syrjimättömyys (2 artikla) Lapsen edun ensisijaisuus (3 artiklan 1 kappale) Lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) Lapsen oikeus tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen (12 artikla).
Lapsivaikutusten arviointi puuttuu Lapsen oikeuksien komitea korostaa, että lapsen edun ensisijaisuuden toteuttaminen edellyttää kaikkien lapsiin vaikuttavien toimien ja päätösten lapsivaikutusten arviointia. Kysymys on sekä jatkuvasta toimien ja päätösten lapsivaikutusten arvioinnista yleisellä tasolla, että lapsen edun ensisijalle asettamisesta kaikissa yksittäisissä lapsia koskevissa päätöksissä. Lasten kuuleminen ja heidän näkemystensä huomioon ottaminen on puutteellista Lapsen oikeuksien komitean huomautusten mukaan lasten osallistumisoikeus on Suomessa usein ymmärretty liian kapeasti ja se on liitetty lähinnä lapsen kuulemiseen häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa. Niissä tilanteissa, joissa lapsia kuullaan, kuuleminen saattaa jäädä irralliseksi eikä lasten näkemyksiä oteta vakavasti huomioon päätöksenteossa. Vähemmistöihin ja erityisryhmiin kuuluvien lasten oikeuksien toteutumiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota Lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan saamelais- ja romanilasten, maahanmuuttaja- ja pakolaislasten, vammaisten lasten sekä lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten oikeuksien asianmukaisesta toteutumisesta.
Lasten osallisuus lapsen oikeuksien sopimuksessa
7. 2) NÄKEMYSTEN HUOMIOON OTTAMINEN Lapsen näkemys on otettava huomioon iän ja kehitystason mukaisesti • kehitystaso: lapsen valmiudet ilmaista järkevästi ja itsenäisesti näkemyksensä • huomioon asian merkitys lapselle • Lapsen oikeuksien komitea: lapsen näkemyksiä pidettävä merkittävänä tekijänä asiaa ratkaistaessa 15. 2016Esityksen nimi / Tekijä 7 8. 3) OIKEUDELLISET JA HALLINNOLLISET TOIMET Lapsella oltava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa • Lapsen oikeuksien komitea: lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi suoraan • oikeus avustajaan 15. 2016Esityksen nimi / Tekijä 8 9. OSALLISUUDEN SUHDE LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUKSEN MUIHIN YLEISPERIAATTEISIIN • oikeus kehitykseen • syrjimättömyys • lapsen edun ensisijaisuus 15. 2016Esityksen nimi / Tekijä 9 10. OIKEUS KEHITYKSEEN • osallistuminen edistää täysipainoista kehitystä • lapsen näkemyksille annettava painoarvoa yhä enemmän heidän kasvaessaan ja kehittyessään • osallisuuteen ja vaikuttamiseen kasvattaminen ja tukeminen • suojattava kaikelta vahingoittavalta toiminnalta • SUOJELU / OSALLISUUS • mitä suojataan ja miksi välttämätöntä?