Koiran Yskä Madot: Koiran Yskae Modot Traffic
Kennelyskävirukset tarttuvat yleensä pisaratartuntana koirasta toiseen, mutta se voi säilyä myös pinnoilla tai käsissä ja vaatteissa ja tarttua niistä koiraan. Tauti alkaa yleensä 2-14 vuorokauden kuluttua tartunnasta. Riskitekijänä kennelyskälle on todettu olevan koiratapahtumat ja kennelolosuhteet, joissa koiria on tiheästi. Koiratapahtumissa myös esim. kokeissa useamman koiran käyttämät samat noutoesineet ja maalimiehen suojahihat sekä vesikupit, joista useampi koira juo, ovat riski. Osa koirista ei välttämättä oireile lievää kennelyskätartuntaa lainkaan. Oireeton koira saattaa kuitenkin tuoda tartunnan kotilaumaan. Oireet alkavat usein äkillisesti voimakkaalla, kuivalla tai limaisella yskällä ja sierainvuodolla. Muita oireita voi olla muutokset hengityksessä, kuume, apaattisuus sekä silmävuoto. Potilailla, joilla yleisvointi on hyvä, kennelyskä paranee yleensä itsestään 1-2 viikon kuluessa. Näillä potilailla ruokahalu on normaali ja ne ovat pirteitä. Joskus kennelyskä voi johtaa jälkitautina keuhkotulehdukseen, joka on aina vakava tilanne.
Koira yskii - Eläinystäväsi Lääkäri
- Hyakki koiran manga
- Kymin metsästäjäin liitto
- Koiran yskae modot bridge
- Koira yskii - Eläinystäväsi Lääkäri
- Koiran yskae modot accident
Ensinnäkin, vie koirasi eläinlääkärin tarkastettavaksi pari kertaa vuodessa. Sydänmatotautitartunnan voi ehkäistä noin kerran kuussa otettavalla reseptilääkkeellä, mutta lääke saattaa auttaa torjumaan myös muita matoja. Matotartunnan siirtyminen ihmisiin voidaan estää huolellisella käsienpesulla. Kädet kannattaa pestä huolellisesti erityisesti silloin, kun epäilet koirallasi olevan matoja. Puhdista koiran ulosteet mahdollisimman nopeasti. Pese koirasi usein, sillä pesun avulla poistat koiran jaloista kaiken kontaminoituneen ulosteen. Ota myös huomioon, että jos koira syö omaa ulostettaan, matojen uudelleen tarttuminen on hyvin todennäköistä.
Loisten munat leviävät ulosteiden välityksellä, ja tuuli voi kuljettaa munia pitkiäkin matkoja. Ympäristöön levinneet munat tartuttavat uusia eläimiä niiden syödessä esimerkiksi munien saastuttamaa ruohoa. Jyrsijöitä ja muuta pikkuriistaa syömällä koirat ja kissat saavat mm. heisimatoja. Suomessa koirien yleisin loinen on suolinkainen ja kissalla suolinkainen sekä heisimato. Kissojen loishäädössä tulisikin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että valittu lääke tehoaa myös heisimatoihin. Piiskamadot ja hakamadot ovat harvinaisempia. Ulkomailta voi saada eksoottisempia tartuntoja, esimerkiksi sydänmadon. Sisäloishäätö Kaikki perheen lemmikit on sisäloislääkittävä samaan aikaan. Säännöllinen ja riittävän usein tehtävä sisäloishäätö on tärkeää, sillä annettu loishäätölääke eliminoi lemmikin elimistöstä vain sillä hetkellä olevat aikuiset loiset, eikä tehoa muualla elimistössä vaeltaviin muotoihin. Lemmikki voi saada sitä paitsi uuden tartunnan ulkoillessaan vaikka heti seuraavana päivänä.
Silloin tarvitaan avuksi heisimatoihin tehoavaa matokuuria. Jos koiralla on jo pidempään ollut leveä heisimato, se on kipeän oloinen, laihtunut ja pömppövatsainen. Harvinaisemmat madot ovat yleensä tuliaisia ulkomaanmatkoilta. Niihin on hyvä saada eläinlääkärin diagnoosi, jotta koira saa lääkettä, joka varmasti tehoaa. Apteekkari Merja Aaltonen, Heinolan Keskusapteekki
Nenän limakalvoille annosteltava rokote voi aiheuttaa ohimeneviä, lieviä hengitystieoireita. Koirille, joiden immuunipuolustus on heikentynyt esimerkiksi kortisoni- tai siklosporiinilääkityksen vuoksi tai Cushingin taudin takia, nenänsisäinen rokotus voi aiheuttaa enemmän haittavaikutuksia, jolloin rokotuspäätös tehdään eläinlääkärin hyöty-haitta -arvion perusteella. Sannamari Ekola Eläinlääkäri Lähteet: Côte, E. Clinical Advisor, Dogs and Cats 2007 Sykes, J. Canine and Feline Infectious Diseases, 2014, s. 170-181 Pharmaca Fennica Veterinaria 2017